VIIME JAKSOSSA:

Mitar, Ina ja Jani saapuivat Derrobiin. Eräs poika varasti Mitarin lompakon, ja Ina lähti hänen peräänsä. Mutta kujalla rosvot hyökkäsivät hänen kimppuunsa lunnaiden toivossa...!

CYBERALCHEMIST 50

APUA! KIDNAPPAUS!

- Tulepas meidän mukaamme! rosvot sanoivat. - Kapinallisten johtajan ystävästä saa taatusti paljon lunnasrahoja! Geh heh heh...

Ina iski kätensä maahan ja sulki rosvot häkkiin, joka ei kuitenkaan ollut hänen ja varaspojan vieressä. Ina lähestyi poikaa joka näytti pelokkaalta.

- Älä tule lähelle! poika äyskäisi.

- Tunnetko nuo? Ina kysyi.

- E... poika äännähti. Rosvot katsoivat häntä. Toverit...!

- Niin? Ina kysyi rauhallisesti.

- Ä-älä satuta mua! poika sanoi.

- En en. Vastaisitko nyt kun sinulle puhutaan! Ina sanoi.

- Kuka olet?! poika kysyi.

- Se ei kuulu sinulle.

- En varmana anna tätä! poika sanoi ja ryntäsi juoksuun. Ina ehti kuitenkin napata hänet ennen kuin tämä ehti ohi.

- Äääh! poika ähkäisi ja rimpuili Inan otteessa.

Vaikeata pidätellä melkein samanikäistä! Ina ajatteli ja sai otettua lompakon pojan otteesta.

- Ei! Päästä mut! poika sanoi ja yritti karata.

- Odota! Varkaus on rangaistava teko! Ina sanoi ja yritti saada suustaan jotain kasvattavaa. - Miltä sinusta tuntuisi jos sinulta varastettaisiin jotain?

- En aio vastata tuohon! poika huusi. Ina tiukensi otettaan. - Okei okei okei! Kestäisin sen! Varkaus on osa maailmaa!

Se pitää paikkansa... Ina ajatteli. Ei! En kai minä voi uskoa noin!

- Apua!! Ripper! poika huusi täyttä kurkkua.

- Ripper? Mikä? Ina ihmetteli. Inan otteen herpaannuttua poika puraisi tämän kättä ja karkasi. Tosin poika kompastui melkein heti.

- Auts! Ina parkaisi. - Senkin...!

Samassa katolta hyppäsi murhaajan näköinen mies. Hänellä oli ruskea tukka joka pilkisti vain vähän tumman popliinihatun alta, ja murhaajan silmät. Hänellä oli molemmissa käsissään terävät veitset täysin veren peitossa. Hänen naamansa oli peitetty siteillä, samoin hänen käsivartensa. Hänen suunsa oli kuitenkin näkyvissä, nipin napin tosin. Hänellä oli sen lisäksi musta kaapu, joka peitti suuren osan hänen ruumiistaan.

- Kuka...? Ina ihmetteli. - Onko nimesi Ripper?

- Kappas, kun arvasit... zre he he! mies nauroi. - Taidan päästä viiltelemään taas...!

Mies nuolaisi veistään. Sitten hän otti pyyhkeen ja puhdisti sen.

- Enhän tahdo uhrieni haavoihin menevän bakteereja! Ripper sanoi ja virnisti. Hän otti toisen veitsen ja viilsi sillä salamannopeasti Inan oikeaa kättä. Kuului vain kalahdus. - Mitä...?

Tosi nopea! Ina kauhistui.

- Mikä kädessäsi oikein onkaan vikana? Ripper ihmetteli ja repäisi Inan toisen hihan irti. Alta paljastui hänen automailinsa. - Hmm...

- Hei! Ei saa! Pervo! Ina tokaisi ja iski kätensä yhteen. Hän ei kuitenkaan ehtinyt tehdä mitään, koska hän tunsi kummaa kipua vasemmassa jalassaan.

- Metallinen proteesi... kiintoisaa! En ole ikänäni törmännyt moiseen... mutta jalkasi sentään on ihmislihaa! Ripper sanoi ja vetäisi veitsensä pois Inan raajasta.

- Au... AUUGGHH!!! Ina kiljui.

Jani kuuli tuon ja hätääntyi.

- Mitar! Minä menen auttamaan häntä! Jani sanoi.

- Hän selviää yhdestä pojasta leikiten. Etkö luota siskoosi? Mitar rauhoitteli.

- Silti...! Jani sanoi ja ärähti.

- Nyt...! Aika viiltää! Pelkkä puukottaminen ei riitä! Ripper sanoi ja viilsi Inan oikeaa käsivartta.

- Auuu!! Ina kiljaisi.

- Hmm... tuo kätesi on kyllä kiinnostava. Se voisi olla tutkimisen arvoinen. Taidan viedä sinut päämajaan! Ripper sanoi, iski veitsensä Inan kaavusta läpi ja nosti hänet sillä kainaloonsa. - Älä huoli. Saatamme vain hieman silpoa sinua!

- Eiii! Jani! Mitar! Master Knight! Auttakaa! Ina kiljui mutta hiljeni sitten pistävän kivun takia.

- Zre he he he! Huvittavaa! Eivät he kuule sinua! Ripper nauroi ja otti käsivarrestaan yhden siteen ja sitoi sillä Inan suun.

- Mm! Mmm mmm! Umm! Ina yritti saada jotain ääntä tulemaan.

- No niin... nyt HQ:iin! Ripper sanoi ja kiipesi takaisin katolle.

- Hmm... Ken ilmeisesti ehti jo karkuun...

Sillä välin kauppias Nachoz alkoi käydä kärsimättömäksi.

- Huoh... äh. Menkää vain! Mutta ruokaa ei tipu! hän huokaisi ja läimäytti otsaansa.

- Kiitos! Jani sanoi ja juoksi siihen suuntaan mihin Ina ja poika olivat menneet. Toivottavasti ei TAAS sitä mitä pelkään...

Hän juoksi kujalle ja törmäsi heti siihen samaiseen poikaan. Poika kaatui maahan, Jani myös.

- Auts! poika ja Jani sanoivat yhtä aikaa. - Mitä...?

- SINÄ! Missä Ina on!? Jani karjaisi.

- Ai se tyttö? Ripper vei sen! Oikein sille! poika sanoi ja nousi pystyyn Mitarin lompakko kädessään. Hän oli ilmeisesti napannut sen sen pudotessa Inan kädestä Ripperin ilmestyttyä.

- Kuka on Ripper?! Kerro heti paikalla missä hän on! Jani karjui ja tarttui poikaa kurkusta.

- Ripper... khöh... on rikollisten... gröh... puolustaja! poika köhisi.

- Ei riitä! Kerro kaikki mitä tiedät! Jani ärisi.

Mitar ilmestyi kujan takaa.

- Jani! Lopeta tuo heti! hän huusi.

- Ja yleisö hiljaa! Jani ärähti.

- Tiedän että olet kiihdyksissäsi, mutta saamme tietoja parhaiten olemalla hänelle kilttejä! Mitar rauhoitteli.

- Grh...! Jani murahti ja päästi pojan irti. Poika juoksi heti pakoon, mutta Mitar pysäytti hänet.

- Rauhoitu. Kerropa, missä vanhempasi ovat, Mitar sanoi rauhallisesti.

- Ei mulla ole! poika tokaisi.

- Jaa... se mutkistaa asiaa, Mitar sanoi ja hymyili.

- Kai sinulla joku huoltaja on? Jani kysyi kiihdyksissään.

- Mä olen Organisaation ylpeä jäsen! Ja selviän hyvin yksin ilman vanhempia! poika sanoi ja yritti ohittaa Mitaria.

- Organisaatio... Mitar sanoi ihan kuin se sana olisi ollut jotenkin tärkeä. Niin kuin se varmasti olikin.

- Joku rikollisyhtiö? Jani oletti.

- Ehkä... Mitar sanoi. - Mennään johonkin majataloon. Täällä kujalla on vaarallista.

- Hmm... mutta saatamme kadottaa Inan! Jani tokaisi.

- Totta... mutta olemme kadottaneet hänet jo. Ja luuletko että löydämme hänet seisomalla kujalla? Mitar kysyi.

- Hyvä on, hyvä on... Mrrh... Jani murahti ja seurasi Mitaria.

Myöhemmin, heidän varattuaan huoneen eräästä 4 tähden majatalosta, nimeltään "Yksi yö", he olivat yhdessä sen muutamista huoneista kuulustelemassa poikaa.

- Mikä nimesi on? Mitar kysyi.

- Entä ite? poika tokaisi.

- Huoh... Mitar. Mitar Lorighan, Mitar vastasi.

- Sä oot kapinallisten johtaja! Päästä mut! poika kavahti.

- Olikohan viisasta paljastaa nimesi? Jani kuiskasi.

- No, mikä oma nimesi on? Mitar kysyi.

- Ken, poika vastasi.

- Selvä. Ken. Miksi varastit lompakkoni? Mitar kysyi. Jostain syystä Jani oli purskahtamaisillaan nauruun.

- Koska minunkin pitää saada jostain leipäni! Ken vastasi.

Aika järkevä vastaus... Jani ajatteli.

- Mutta on rehellisempiäkin tapoja! Mitar sanoi.

- Minä valitsin tämän tien ja sillä sipuli! Mitä te siitä muka välitätte? Ken tuhahti ja nojasi taaksepäin.

- Minne Ina katosi? Jani kysyi väliin.

- Ripper vei hänet HQ:iin! Ken vastasi.

- Ripper... HQ... mitä ihmettä? Jani ihmetteli.

- Hmm... kuka on Ripper? Mitar kysyi.

- Kysyitte sitä jo! Ken tokaisi. - Hän suojelee meitä oman tien kulkijoita!

Hmm... aikaisemmin hän puhui rikollisista... Jani mietti.

- Missä tämä HQ on? Mitar kysyi.

- En kerro teille kapinallisille! Tappakaa vain toinen toisenne, me emme siitä välitä! Ken äyskäisi kädet puuskassa.

- Oletko sitten Zylvionin puolella? Jani kysyi.

- En! Sen noidan puolella ei kukaan rikollinen tahdo olla! Ken sanoi ja hymähti.

- Hmm... olet siis puolueeton? Kiva... Jani sanoi.

- Zylvion ja kapinalliset saavat mun mielestäni sotia niin paljon kuin lystäävät kunhan eivät häiritse meitä ja meidän kylää! Ken huusi.

- Hmm... Mitar hymähti. - Tyypillinen puolueettoman reaktio...

- Ai? Kiva että sentään puhut selvää kieltä, Jani sanoi.

- Jani... ethän sinä ole kapinallinen? Mitar kysyi.

- Mitä? Eihän tämän maailman asiat minulle kuulu! Jani vastasi.

- Kiva... Mitar sanoi ja nousi. Yhtäkkiä hän löi Jania naamaan ja karkasi huoneesta. - Heippa sitten! Jätän loput sinulle...

- Mitä...?! Mitar! Mitä tuo oli?!! Jani huusi ja pyyhkäisi verta suupielestään. - Mit... Ai joo...

- Mitä ihmettä?! Ken ihmetteli.

- Minulla ei taida olla enää paikkaa maan päällä, Jani sanoi ja nousi pystyyn.

- Häh? Ken ihmetteli.

- Ensin Zylvion vangitsi minut ja sitten tämä! Näköjään kapinalliset eivätkä myöskään Zylvion Troops voi hyväksyä minua! Minun täytyy varmaankin liittyä puolueettomiin... Jani sanoi.

- Tä? Ken sanoi ja räpytti silmiään. - Ai joo! Tahdot liittyä "puolueettomiin"! Voit tulla meidän porukkaan!

- Kuulostaa kiinnostavalta! Jani sanoi ja katsahti poikaa. - Olen mukana! Missä voin liittyä?

- Tulet vain mun perässä HQ:iin! Ken sanoi ja hyppäsi tuolilta alas.

- Kiva! Ehkä siskonikin tahtoo liittyä! Jani sanoi ja seurasi Keniä.

- Sehän olisi mukavaa! Ken sanoi iloisempana kuin äsken.

- Eihän tässä mene pitkään? Jani kysyi heidän astuessaan ulos majatalosta.

- Ei ei, voidaan mennä oikotietä jos tahdot! Ken ehdotti.

- Vaikka! Jani sanoi. - Ei kai... siellä ole mitään hirviöitä tai portinvartijoita?

- Ei... Ken sanoi ja virnisti. Vaan paljon pahempaa!

SEURAAVASSA JAKSOSSA:

Ina on viety rikollisten HQ:iin. Hän saa siellä selville yhtä ja toista rikollisten päämäärästä... Jani ja Ken menevät viemäriin ja kohtaavat HIRVIÖN...