Öisellä aavikolla vaelsi joukko kaapuihin pukeutuneita muukalaisia. Heitä oli parikymmentä, ja he kulkivat tiheässä muodostelmassa. Kukaan ei sanonut mitään, mikä tosin saattoi johtua heidän tehtävänsä luonnosta. Yhtäkkiä yksi heistä kohotti päänsä ja sanoi:

"Tom, et kai unohtanut mitään?"

"En, en. Usko jo että otin kaiken tarvittavan mukaan! En minäkään niin tyhmä ole..." hänen edellään kulkeva mies vastasi.

"Anteeksi... ajattelin vain. Tämä on tärkeä tehtävä, ja jos epäonnistumme, herramme raivostuu." toinen mies sanoi ja laski päänsä.

"Tiedän, tiedän. Mutta meitä on niin paljon, että he eivät voi mahtaa mitään. Vaikka Hiekka onkin Konohan liittolainen..." Tom sanoi.

"Niin, en usko että yksikään Konohan ninja on siellä. Sitäpaitsi Konohalla on kiire palauttaa asemansa... ja tämä tehtävä on huippusalainen." aikaisempi mies sanoi.

"Olemme kohta perillä! Valmistautukaa!!" sanoi isokokoinen mies heidän edessään. Ihmiset alkoivat hälistä.

"Tom, kuulit kai. Valmiiksi." aikaisempi mies sanoi.

"Joo joo, Hyou. Tietenkin kuulin, älä aliarvoi minua!" Tom tokaisi.

"Anteeksi." Hyou vastasi.

NARUTO GT

Huom! Tarina ajoittuu Naruto-animen kuudennen tuotantokauden paikkeille, fillerikaudelle Sasuken lähdön jälkeen ja perustuu siihen.

"Tunti loppuu!" huusi ninja-akatemian opettaja ja pamautti kädessään olevan kirjan kiinni. Lapset nousivat penkeiltään ja juoksivat ulos meluten. Yksi heistä jäi istumaan.

"Hei! Herätys, Maturo! Tunti loppuu!" opettaja tokaisi.

"Mhm...." poika mumisi. "Ai! Sori!" hän sanoi ja juoksi ulos.

"Mahtoikohan hän kuunnella tunnin aikana taaskaan lainkaan..." opettaja huokaisi.

Ulkona Maturo katseli ympärilleen. Hänellä oli ruskea tukka, veltot kasvot ja hän oli suunnilleen 11-vuotias ja hänellä oli ruskeat silmät.

"Selusta... varmistettu!" hän huudahti ja lähti juoksuun akatemian pihan läpi. Hänellä oli tapana varmistaa etteivät "viholliset" ole järjestäneet hänelle väijytystä, vaikka se onkin melko turha pelko.

"Nähdään taas huomenna!" eräs tyttö vilkutti.

"Joo!" Maturo virnisti ja juoksi portista ulos. Hän juoksi kohti kotiaan, joka sijaitsi Konohan kylän rajalla.

Kun hän pääsi kotipihalleen, hän oli hengästynyt parin kilometrin juoksun jälkeen, mutta koska hän oli tehnyt samaa ainakin vuoden ajan, hän oli tottunut. Hänen kotinsa oli metsän ympäröimä, ja vieressä oli pieni järvi.

Hän riisui kenkänsä ja avasi oven.

"Kotona ollaan!" hän huusi.

"Juu, terve" sanoi hänen isänsä joka istui pöydässä lukemassa päivän iltalehteä. Maturo käveli hänen ohitseen.

"Mikä kesti?" hänen äitinsä kysyi.

"Mä kiersin huvikseen koko Konohan, kun ajattelin ettei lisäliikunta olisi tulevalle huippuninjalle pahaksi!" Maturo virnisti.

"Hmh", hänen isänsä hymähti nyrpeänä. Maturo meni yläkertaan huoneeseensa. "Ihme juttu. Kuulemma viikko sitten Hiekan kylään tunkeutui kahdenkymmenen ninjan joukko, mutta suuria vahinkoja ei tullut. Eikä mitään varastettu. Onneksi siellä oli ninjaryhmä Konohasta... muuten tilanne olisi voinut olla pahempi."

"Ajatteles, meidän poika saattaa vielä pelastaa Konohan!" äiti hihkaisi iloisena.

"Niin niin", isä sanoi ja katsahti yläkerran portaita.

Maturo makasi sängyllään lukemassa Konohan historiaa. Hänen mielestään se oli todella kiehtovaa, ja se inspiroi häntä tulemaan huipuksi ninjaksi.

"Maturo! Tules tänne!" hänen isänsä ääni huusi alhaalta.

"Mitä nyt, vastahan mä olin siellä! Mikset sanonu sillon?!" Maturo huusi.

"Mökötin. On asiaa!" hänen isänsä huusi.

"Tullaan..." Maturo huokaisi ja nousi sängyltä.

Kohta he olivat järven rannalla.

"Maturo... olin ajatellut opettaa sinulle erään tekniikan mutta kiersitkin Konohan ja viivyit pitempään ja siksi mökötin... mutta se ei olisi minulle sopivaa." isä sanoi.

"Tekniikan? Jippii! Minkä?" Maturo hihkaisi.

"Vesitekniikan. Haluatko oppia sen?" hänen isänsä kysyi.

"Tietty!" Maturo huusi.

"Se on aika vahva. Ja monet voivat tulla kateellisiksi, koska vesitekniikat eivät ole Konohan genineillä kovin yleisiä." isä sanoi.

"Tahdon silti oppia sen! Mitä sitten?" Maturo sanoi.

"Hyvä on, jos olet varma. Mutta sen toimimiseen tarvitaan suuri vesimäärä, kuten tässä järvessä. Ensinnäkin sinun täytyy keskittää chakraa koko ruumiisi ympärille..." isä sanoi ja hänen ympärilleen ilmestyi sininen chakrakaapu.

"Selvä..." Maturo sanoi.

"Sitten, muodostat in-merkit" isä sanoi ja teki hitaasti pari in-merkkiä, että Maturo ehtisi nähdä. Ne olivat apina, koira, hevonen ja lintu. "Ja peität itsesi vedellä. Veden täytyy ympäröidä sinut täysin. Ja chakraviittaa pitää veden paikoillaan. Tämä on käytännössä vesimuuri. Sen nimi on Mizuyoroi no jutsu (Vesimuuritekniikka). Siitä on paljon hyötyä... esimerkiksi tulitekniikoiden torjunnassa." isä selitti.

"O... okei! Luulen tajunneeni!" Maturo sanoi ja otti varman ilmeen naamalleen. "Apina, koira, hevonen... lintu. Hajaa!" hän huusi ja järvestä syöksyi vettä hänen päälleen. "Brulgh!"

"Hah hah hah!" hänen isänsä nauroi. "Unohdit chakramuurin! Ja kaiken lisäksi vettä on aivan liian vähän! Tuosta saisi ehkä pari juomalasillista... no, harjoittele paljon! Nähdään!" isä sanoi ja käveli pois.

"Hitsiläinen... miten saatoin unohtaa sen chakran?!" Maturo sanoi ja pyyhkäisi vettä naamaltaan. "Uudestaan! Apina, koira, hevonen, lintu!" hän huudahti ja vettä syöksyi hänen päälleen. Hän keskittyi ja yritti pitää veden chakralla paikoillaan. "Hnngh..."

"Ai niin!" isä huusi. Vesi valahti maahan. "Mitä enemmän vettä on, sitä vaikeampaa sitä on hallita. Kannattaa siis harjoitella myös keskittymistä! Muah hah hah haa..." hänen isänsä nauroi.

"Pirun isä!" Maturo murahti.

Sinä päivänä Uzumaki Naruto oli melko toimeton. Hän käveli kadulla. Sasuken ja Orochimarun olinpaikasta ei ole edelleenkään löytynyt mitään vihjeitä, eikä täällä voi myöskään harjoitella koska ero-sennin on poissa.

"Ääh... pakko keksiä jotain!" Naruto sanoi. "Taidan mennä raamenille..."

Yhtäkkiä hänen takanaan näkyi varjo. Kukahan se on... Kunai osui maahan aivan hänen viereensä. Hän käännähti ympäri. Ei ketään. Siispä...

Hän kääntyi eteenpäin. Edessä seisoi kaapuun pukeutunut mies, jolla oli Hiekan otsasuojus jossa oli pitkä naarmu, kuten petturininjoilla. Tämäkin oli varmaan samaa lajia.

- Uzumaki... NARUTO... hän sanoi käheällä äänellä.