Ina juoksi innoissaan alakertaan.

- Pinako-täti! Pinako-täti! hän huusi.

Janin suusta valui kuolaa tyynylle. Aurinko paistoi ikkunasta sisään ja linnut lauloivat ulkona. Ja ehkä raakkuivat. Senhän saa selville kuuntelemalla, vai mitä?

Jani siristi silmiään. - Onko jo aamu? hän mutisi. Hän nousi istumaan. - Ulkona ainakin on valoisaa, Jani sanoi ja nousi.

- AAAUUUHHH!!! hän parkaisi.

Winry ryntäsi ylös.

- Mitä tapahtui? hän kysyi.

- Astuin jalallani johonkin - sillä jalalla mihin ei ollut asennettu automailia, Jani sanoi ja piteli jalkaansa.

Winry tuijotti terää lattiassa. - Mistä tuo tuohon tuli? hän ihmetteli.

- En tiedä... Jani sanoi.

- Tulkaahan nyt sieltä! Pinako huusi alhaalta.

- Tullaan! Janin jalkaan vain osui jokin terävä, Winry sanoi ja veti Janin mukaansa. - Aamiainen taitaa olla valmis.

Ina istui pöydässä punaisena helottaen. En viitsi kertoa että se olin minä.... Ina ajatteli.

Sillä välin jossain etelässä päin....

Toisessa suuressa rautakaivoksessa kaikki oli kuten tavallista. Kaivosvaunut kuljettivat rautaa kuin orjat. Paitsi että vaunuilla ei ole mieltä tai sielua kun taas orjilla on. Ja kaivostyöläiset hakkasivat seinämiä hakuilla, uusia väyliä raivaten. Kaivoksen suulta tuli sisään kolme työläistä, joista yksi oli hyvin lihava.

- Hetkinen, keitäs te olette? kysyi eräs kaivosmies.

- Uusia työläisiä, sanoi heistä hoikin.

- Vai niin. Tuolla on vähän kaivamista, alkakaapas kaivaa.

- Meitä ei tarvitse määräillä.

- Miten vain, arvon neiti, sanoi kaivosmies jonka jälkeen hän meni määräilemään muita kaivajia.

- Kuule Lust, eikös meidän pitänyt räjäyttää tämä kaivos? lihavin heistä sanoi.

- Ei vielä. Etkö muista miksi alunperin aloimme tuhota näitä kaivoksia? Lust sanoi.

- Ööh... en, Gluttony sanoi.

- Ei sillä niin väliä. Kunhan vain teet niin kuin sanon, Lust sanoi.

- Selvä.

- No niin, etsitään se ja äkkiä, Lust sanoi. - Hommiin, Gluttony.

- Ai... ai jaa! Gluttony hihkaisi ilahtuneena. - Saanko?

- Niinhän juuri sanoin.

Gluttony virnisti ja alkoi hotkia kiveä ja ylipäänsä kaikkea mitä kaivoksesta löytyi.

- Apua! Hirv... eräs kaivosmies yritti huutaa, mutta myöhästyi. Gluttony ehti jo nielaista hänet.

- Entäs minä? Envy sanoi.

- Muuntaudu vaikka jättikaivuriksi.

- Mielelläni, Envy sanoi.

Lust paljasti kyntensä ja alkoi hänkin silpoa ja lävistää mitä eteen sattui.