Jani ja Ina nukkuivat sikeästi sängyissään. Kello oli 11:37. Winry huolsi erään naisen automailia.

- Kiitos, nainen sanoi ja hymyili.

- Ei kestä, Winry sanoi. - En ole ennen nähnyt tuollaista automailia. Kuka sen teki?

- Mmm... mieheni sen teki. Hän on amatöörimekaanikko. Ei siis ammattilainen... mutta tämä välttää kyllä, minun ei sentään tarvitse taistella harva se päivä niin kuin Ed ja Al... siis, tarkoitan Elricin veljekset! nainen sanoi ja hymyili uudelleen.

- Jaa... Winry sanoi ja näytti hiukan hämmentyneeltä.

- Hei sitten ja kiitos huollosta! Olet etevä mekaanikko! nainen vilkutti ja käveli rivakasti pois.

- Vähän outoa kyllä... Winry mietti.

Pinako siivosi taloa, ja Den nukkui.

- Ylös siitä, senkin... koira, sanoi Pinako. - On lauantaiaamu.

Jani ja Ina nukkuivat sikeästi sängyissään. Kello oli 11:37. Ina näki unta, mutta se ei ollut iloinen uni...

- AAH! Ina huusi ja heräsi. Ina huohotti. - Taas...

- Hui! Jani huudahti ja heräsi. - Sinäkö se olit?

- Kyllä... huoh huoh... näin taas sitä painajaista... Ina sanoi.

- Olet nähnyt sitä jo usean päivän ajan. Yritä vaikka ajatella jotain rauhallista sängyssä, sanoi Jani.

- Jani! Ina! Tulkaas tänne, täällä on joku silmälappu-ukko! kuului alakerrasta. Jani ja Ina katsoivat toisiaan hämmästyneinä.

- Eivätkös Ed ja Al kertoneet jostakusta... mikä fyrrer se nyt oli... Jani sanoi. He pukivat nopeasti vaatteet päälleen ja ryntäsivät alas. Heidän edessään seisoi...

- FÜHRER KING BRADLEY! he huusivat. - Sehän se oli.

- Omassa persoonassani, sanoi Bradley hymyillen kuten aina.

- Tulin antamaan teille erään paprun, sanoi Bradley, ojensi heille kutsun ja harppoi pois. - Kiitos konvehdeista!

- Konvehdeista? Mistä konvehdeista? Ei meillä... Pinako aloitti.

- Tuotaaa... Winry vihelteli ja pyöritteli silmiään.

- Saat anteeksi, Pinako sanoi ja katsoi paperia. - Kutsu valtionalkemistin nimittämisseremoniaan! Kenelle tämä on?

Hetken kaikki olivat äimänä. Sitten joku sanoi:

- Mutta enhän minä edes osaa alkemiaa! Winry huusi.

Kaikki oli taas hiljaista. Kukaan ei osannut vastata tuohon mitään.

- No, vitsi vain, Winry heilautti kättään.

- Ettekös te ole vähän liian nuoria? Pinako kysyi.

- Kyllä me osataan! Me ollaan opittu Ediltä ja Alilta yhtä sun toista! Jani sanoi.

- Ja Führer taatusti antaa meille jänskän lempinimen! Ina sanoi innostuneena.

- KAKSOSALKEMISTIT?!!!!! huusivat kaksoset yhteen ääneen seremoniassa.