Luutnantti Riza Hawkeye oli treenaamassa, kun vänrikki Havoc ryntäsi sisään.

- Luutnantti, eversti lähtee vesiputousalkemistin luo! Scar on siellä. Meidänkin täytyy tulla mukaan! Havoc huusi.

- Selvä, Riza sanoi ja pani aseensa taskuun.

- Mentiin! eversti sanoi ja meni autoon. Hänen alaisensa seurasivat perässä...

CYBERALCHEMIST 34

SILLÄ VÄLIN AMESTRISISSA...

Heidän ajaessaan kohti vesiputousalkemisti Miranda Cereksen taloa, Falman sattui ottamaan puheeksi...

- ...Elricit palaavat? hän sanoi.

- Mitä? Roy kysyi.

- Milloinkahan Elricit palaavat? Falman toisti.

- Ei sitä tiedä... eihän se ole varmaa palaavatko he koskaan... Roy vastasi.

- Mutta kyllähän Mitjakin meni heidän mukaansa! Falman sanoi.

- Ihme juttu että joku valtionalkemisti onkin oikeasti joku soturi toisesta ulottuvuudesta... Ja entä sitten Zylvion! Hän oli yksi uskomattomimmista valtionalkemisteista Kimblyn, teidän ja Teräsalkemistin ohella! Falman alkoi päästä vauhtiin.

- Äläkä unohda raudan ja veren alkemisti Grandia. Paitsi että hän on kuollut... Havoc lisäsi.

- Scarin tappamana... ja pian Cereksellekin käy niin ellemme auta häntä! Falman sanoi.

- Joten miksi olemme edelleen parkkipaikalla? Roy irvisti.

- Gääk! Anteeksi! Riza kauhistui ja käynnisti auton.

Hetken päästä he olivat Miranda Celeksen talolla.

- Eversti Mustang! Saavuitte sopivasti! Tuosta ei olisi voinut enempää tyylipisteitä saada! majuri Beggar tervehti.

- Majuri Beggar. Ovatko kaikki vielä elossa? Roy sanoi.

- Kyllä. Vesiputousalkemisti onnistui usuttamaan Scarin peräänsä, ja Scar ei ehtinyt tappaa ketään. He menivät tuohon suuntaan! majuri Beggar kertoi ja osoitti sormellaan pimeälle kadulle.

Siellähän on hautausmaa! Roy ajatteli. - Kiitos "työstänne"... me jatkamme tästä, hän sanoi ja viittasi alaisilleen.

- He menivät hautausmaan suuntaan, Roy sanoi. - Tulkaa, mennään!

He menivät takaisin autoon.

- Millaistakohan siellä Mitjan ulottuvuudessa on... Havoc mietti.

- Siellä on varmaan yhdeksänsilmäisiä, kahdeksanvarpaisia, seitsemänjalkaisia, kolmipäisiä ja kaksikätisiä öhkömönkiäisiä! Breda esitti.

- Joo, varmaan... Fuery naurahti.

- Jos Mitja on ihmisen näköinen, niin varmaankin eläimistökin muistuttaa omaamme! Riza huomautti.

- Lentäviä käärmeitä siellä ei varmaan ole... Havoc sanoi. Eikä hän uskonutkaan miten oikeassa hän oli.

- Entä jos hän on muodonmuuttaja niin kuin Envy? Ja hän vain muutti muotonsa ihmisen kaltaiseksi? Roy sanoi. Kaikki olivat hetken hiljaa. Sitten kuului suuri naurunremakka.

- HAHHHAHHHAHAAAHHAAHHAH!

- Eversti, teidän ei usein kuule ottavan osaa tälläiseen spekulointiin! Havoc sanoi ja pyyhki kyyneliä silmästään.

- Jaa niin vai! Roy naurahti. Onkohan siinäkin ulottuvuudessa everstejä, hän mietti. Ja jos muistatte vielä, mitä tapahtui osassa 28: Taistelu nummella, niin tiedätte että on. Basiliskhan paiskasi erään everstin seinää päin.

- Enpä usko, Riza sanoi.

- Mitä? Kuulitko ajatukseni? Roy kavahti.

- Ööemm... en! En kuullut! No niin, olemme perillä. Ulos autosta! Riza sanoi ja pysäytti auton hautausmaan eteen. Oli tullut pimeä.

- Tätä pelkäsinkin. He menivät hautausmaalle, Roy sanoi.

- Miten niin pelkäsit? Riza kysyi.

- Öö... tuota... Royn poskelle valui hikihelmi.

- Everstimme varmaan pelkää kuolleiden henkiä! Havoc sanoi.

- En, vaan... öh... ei puhuta siitä! Roy sanoi kiusaantuneena.

- Joopa joo. Meillä on tosiaankin järkevämpää tekemistä nyt, voit kertoa sen sitten... Myöhemmin, Riza sanoi.

- Niin! Myyöhemmihiin... bööö! Havoc sanoi.

Olenko minä ainoa järkevä tässä porukassa? Riza ajatteli.

- Tuolla! Näen Cereksen! Riza huudahti.

- Tietenkin, olethan haukansilmä, Havoc sanoi.

- Nyt loppuu se hölmöily! Riza ärjäisi ja kumautti Havocia nuijalla päähän. - Noin.

- Perään! Emme saa kadottaa häntä! Roy käski.

- Selvä, eversti! Falman sanoi ja juoksi Fuery, Breda, Riza, ja Havoc perässään metsään. Hautausmaalla kasvoi paljon puita.

Aikaisemmin samana päivänä Miranda Ceres, vesiputousalkemisti, oli tulossa kotiinsa rankan työpäivän jälkeen... hän oli näet palokunnassa töissä. Hänellä oli siniset kengät, sininen takki, sininen keskilyhyt tukka, siniset silmät, sininen hame... ai niin, ja siniseksi värjätyt kynnet. Ja sininen syntetigrammi rintojen yläpuolella. Hän näytti hiukan luutnantti Hawkeyeä vanhemmalta, mutta vain hiukan.

- Huoh... toivottavasti Blue Hayate ei ole nääntynyt nälkään... hän sanoi väsyneenä. - Pirskatti kun sen kirjaston piti taas syttyä tuleen.

Hän avasi portin ja huomasi kauhukseen Scarin olevan pihalla odottamassa.

- Kuinka pääsit tänne?! Ceres kauhistui.

- Monella eri tavalla. Mutta käytin niistä vain yhtä: tein reiän muuriin, Scar sanoi ja osoitti muurissa olevaa aukkoa joka oli aivan Cereksen auton vieressä.

- Kas kun en huomannut, Ceres virnisti. - Et varmaankaan tullut tänne vain mahtaillaksesi kädelläsi.

- En, Scar naurahti. - Tulin tappamaan sinut!

Scar syöksyi Mirandaa kohti ja Miranda onnistui väistämään viime tipassa. Miranda huokaisi ja käytti patentoitua syntetigrammiaan joka oli piilotettu hänen rintojensa yläpuolelle. Tosin hän oli varastanut idean eräältä Aqroyan varkaalta, mikäli olette katsoneet animea. Mutta tulos ei ole sama, korttien sijasta syntetigrammi tuottaa...

- VESIPUTOUS! Miranda huusi ja keräsi ihollaan olevat hikipisarat yhdeksi vesipalloksi ja heitti sen Scarin naamalle.

- Bingo! hän huudahti. Hassua miten paljon viittauksia Amestrisissa on Allavaan. Ensin lohikäärme ja nyt tämä.

- Blurgh! Scar urahti veden läiskähtäessä hänen kasvoilleen.

- Tuntuuko hiki virkistävältä? Miranda kysyi ja virnisti.

- Noei! Scar sanoi, pyyhki hiet naamaltaan ja kävi hyökkäykseen! Hänen kätensä osui Mirandan rintaan.

- Hä...? Scar hämmentyi. Miranda otti tilaisuudesta mummon. Hän virnisti ja potkaisi Scarin ketoon sinisillä kengillään.

- Toivottavasti Blue Hayate ei ihmettele missä viivyn, hän sanoi ja oli kaatuvinaan maahan mahalleen. Hänen syntetigramminsa välähti ja maanalaisissa vesiputkissa olevat vedet kasaantuivat taas yhdeksi palloksi ja lensivät Scaria päin.

- GRAAAGHH! Scar huusi. Ilmeisesti joku naapurustossa ihmettyi moisesta ja soitti santarm... miliisit paikalle koska pian alkoi kuulua poliis... miliisiautojen ääntä. Pii paa!

- Voi ei! Saan sakot jos Scar ehtii livistää! Miranda kauhistui. Scar kuuli tämän, virnisti ja lähti juoksemaan pakoon hautausmaata kohti.

- Eikä! Saan sakot poliisin häiritsemisestä vaikka olenkin valtionalkemisti! Se muistuttaakin minua vuosittaisesta kontrollistani... pakko saada Scar kiinni! Eivät he muuten usko! Miranda löi nyrkin kämmeneensä ja lähti Scarin perään. Miliisi saapui juuri hyviksi näkemään Mirandan juoksevan kadulla, ja ainoan sen nähneen sotilaan huonon näön takia hän luuli Scarin jahtaavan Mirandaa eikä toisin päin. Ja tämän hän kertoi kaikille, siis sen että Scar jahtasi Mirandaa, ja koska hän oli ainoa joka oli nähnyt tämän, kukaan ei voinut epäillä tätä.

Kohta hän oli hautausmaalla. Hän näki Scarin vilahtavan metsikössä.

- Et pääse pakoon! Tunnen tämän hautausmaan kuin omat taskuni! Kaikki sukulaiseni on haudattu tänne ja minun on pakko käydä täällä muistamassa heitä! Miranda huusi.

- Ärsyttävä nainen... Scar mutisi.

- Tuolla! Näen Cereksen! Riza huudahti.

- Perään! Emme saa kadottaa häntä! Roy käski.

- Selvä, eversti! Falman sanoi ja juoksi Fuery, Breda, Riza, ja Havoc perässään metsään. Hautausmaalla kasvoi paljon puita.

- Neiti Ceres! Neiti Miranda Ceres! Tulimme pelastamaan teidät Scarilt... Havoc huusi mutta vaikeni nähtyään asioiden todellisen laidan.

Miranda oli kampannut Scarin ja lyönyt tämän kanveesiin. Ja mitä pahinta: kastellut tämän kastumattoman tukan! Scarin kuuluisan kastumattoman tukan!

- Tuota... ette ilmeisesti tarvitse apua? Falman sanoi.

- Kyllä! Tarvitsen kantoapua että saan tämän tyypin kannettua takaisin pihalleni jotta miliisit uskoisivat etteivät he tulleet tänne turhaan! Miranda sanoi.

Myöhemmin Scar vietiin pol... miliisiautoon joka kuljettaisi hänet varmista varmimpaan keskusvankilaan... mutta!

- Täällä on vähän kuuma. Pitäisi ehkä riisua vähän vaatteita... Scar sanoi pehmeällä äänellä.

- Älä yritä. Minä katsoin Fullmetal Alchemist-animen kymmenennen osan, ja tiedän että yrität vain paeta! sanoi majuri Beggar joka istui kahden miliisin kanssa vankitilassa.

- Niin sinä luulet! Scar huusi ja iski kaikki takakierrepotkulla kanveesiin. Ja pakeni majuri Beggarin taskusta ottamallaan avaimella... kohti uusia seikkailuja...

- Pirskatti! Miranda kirosi.

- Hitto! Roy Mustang kirosi.

- Hampuri! Führer kirosi.