- Alfonsia... kuulostaa ihan... Jani sanoi.

- Alphonselta, Ina sanoi.

- Just. Mitja, kai me mennään sinne? Jani kysyi.

- Se olisi tosi kivaa! Ina kinusi.

- Kivaa... vai niin. No eiköhän se järjesty. Lähdetään heti.

- HETI?!! Ina ja Jani järkyttyivät.

- Yöllä mahdollisuus tulla napatuksi alenee 10 prosentilla, Mitar valisti.

- Oikeastaan 40 prosentilla, tai no en tiedä nyt kun Zylvion on palannut, Bingo sanoi.

CYBERALCHEMIST 33

IDÄN LOHIKÄÄRME

- Elikkä käväisemme Alfonsiassa sillä välin kun Alfa paranee. Mitä me teemme siellä? Mitar sanoi.

- Tutkimme kirjastoa! Jani huusi.

- Katselemme paik... siis otamme selvää Zylvionista! Ina huusi.

- Selvä. Ja Bingo tulee mukaan, etkö tulekin? Mitar sanoi.

- Hyvä on... hyvä on... Bingo sanoi.

- Selvä. Lähtö on hetken päästä. Meidän täytyy tehdä alkuvalmistelut ja... Mitar sanoi.

- Ingrid teki ne jo sillä välin kun puhuimme, Bingo huomautti.

- Ai. No sitten vaan lähdetään! Mitar sanoi.

Jonkin ajan päästä lohikäärmehangaarissa:

- Meidän ei onneksi tarvitse pysähtyä Zylviano Cityssä, vaikka se onkin ainoa kaupunki matkan varrella, Bingo sanoi.

- Miksei? Mitar ihmetteli.

- Koska käytämme tätä lohikäärmettä! Bingo sanoi ja avasi kaulassaan olevalla avaimella portin jossa luki Numero 45.

Portin takana oli keski-ikäinen lohikäärme, joka muistutti meidän maailmamme kiinalaista lohikäärmettä. Se oli kuitenkin vain suunnilleen hevosen kokoinen.

- Terem, tässä on Mitar ja hänen kaksi ystäväänsä. Mitar, tässä on Terem, idän lohikäärmeemme, Bingo esitteli.

- Iltaa. Tekö olette johtajamme ja ohjaajamme Mitar Lorighan? lohikäärme nimeltä Terem tervehti.

- Ööh... iltaa. Olen, mutta sano vain Mitar. Tässä ovat Jani ja Ina, kaksi alkemistia toisesta ulottuvuudesta, Mitar sanoi hiukan epävarmana.

- Terve, Jani tervehti.

- Iltaa, Ina sanoi ja hymyili. Siis silleen. Tai kyllähän Janikin hymyili, mutta ei silleen... äh! Jatketaan nyt tarinaa!

Mitar astui sivummalle.

- Bingo, mistä lähtien lohikäärmeet ovat osanneet puhua? hän kuiskasi.

- Hän on idän lohikäärme. Hän on huomattavasti älykkäämpi kuin keskiverto ihminen, ei tosin yhtä älykäs kuin sinä, omaa monia ihmisten taitoja ja osaa lentää. Ei tosin osaa syöstä tulta mutta ei myöskään ole niin perso aarteille. Mutta tulistuu helposti, joten hänelle pitää olla kohtelias. Siksi hänellä on nimikin vaikka muilla lohikäärmeillä ei ole, Bingo valisti.

- Jaahas... mutta ovessa silti lukee Numero 45? Mitar rapsutti päätään.

- Niin, emme pystyneet pyyhkimään sitä pois, Bingo hymyili leveästi nolostuneena. - Mutta älä kerro Teremille siitä. Oven etupuolen pitää olla aina poispäin Teremistä ettei hän näe.

- Selkis. Hän siis on tavallaan kapinamme aivot ja siivet? Mitar sanoi.

- Noo, voihan sen niinkin sanoa! Bingo naurahti.

Ina ja Jani olivat juuri ehtineet kertoneet kaiken Teremille. Jos ihmettelette miten he ehtivät tehdä sen näin nopeasti, niin heitähän oli sentään kaksi ihmistä kertomassa, vai mitä?

- Menemme siis Alfonsiaan? En olekaan vielä käynyt siellä, Terem sanoi Mitarin ja Bingon tultua kulman takaa takaisin.

- Niin, Terem. Käymme siellä sillä välin kun haltiaystävämme Alfa paranee, Mitar kertoi.

- Haltiathan ovat Zylvionin puolella? Terem sanoi.

- Hän on puolueeton. Hän menetti taikavoimansa erottuaan, sillä haltianeuvosto ei suvaitse että yksikään haltia "pettää kansansa", Bingo kertoi Mitarin puolesta.

- Selvä. Milloin lähdemme? Terem kysyi.

- Nyt heti. Jaksatko kantaa neljä henkeä? Bingo kysyi.

- Tietenkin jaksan. Ja sinä tiedät sen, Terem vastasi.

- Niin tiedänkin... varmistin vain, Bingo vastasi.

- Lähtekäämme, Terem sanoi ja tallusteli lähtöjalustalle, joka oli hangaarin toisella puolella. Siellä seisoi mies jolla oli kaapu ja tummat lasit.

- Idän lohikäärmeet lentävät todella hienosti, ne tavallaan kiemurtelevat taivaalla, Bingo kertoi heidän seuratessaan perässä.

- Ai kun kiinnostaa, Mitar sanoi.

- Höh... Bingo tuhahti.

- Ei kun oikeasti! Mitar tokaisi.

- Aha, Bingo vastasi. - Kuka tuo mies on?!

- Pimeänäkölasit... Terem sanoi ja otti kaulalaukustaan tummat lasit ja pani ne silmilleen.

- Hei! Terem, kuka tuo mies on? Bingo kysyi.

- Hän on... eräs Alfonsialainen. Hän tarvitsee kyydin takaisin kotikaupunkiinsa. Sopiihan se?

- Hyvä on. Jos jaksat kantaa hänet. Kauanko luulet matkan kestävän? Bingo kysyi.

- Älkää toivoko liikoja, Terem varoitti.

- Hohhoijaa. No? Bingo kysyi.

- Siihen menee korkeintaan kuusi tuntia, Terem virnisti.

- Se on nopea aika lohikäärmeelle, Bingo kuiskasi Mitarin korvaan.

- Mahtavat maisemat... Ina sanoi.

- Emmehän me ole edes lähteneet vielä! Jani tokaisi.

- En lopettanut vielä! Mahtavat maisemat odottavat meitä, Ina lopetti lauseensa.

- Ai joo, Jani sanoi.

- Kuudessa tunnissa ei ehdi edes tulla aamu! Mitar sanoi.

- Sen parempi! Bingo sanoi. - Zylvion Troops ei ainakaan huomaa meitä!

- Niinpä, Mitar sanoi ja nojasi kyynärpäähänsä.

- Tuo sattuu, Mitar, Terem huomautti.

- Ai, anteeksi, Mitar sanoi ja nosti kyynärpäänsä pois Teremin selältä.

- 3... 2... 1... 0! Lähtö! Terem huusi ja hyppäsi ilmaan ja alkoi "madella" ilmassa nopeasti, kiihdyttäen.

- Hurjaa kyytiä! Ina sanoi.

- Tämä ei ole vielä mitään verrattuna siihen mitä on tulossa! Bingo naurahti ja pani silmilleen lentolasit. - Ottakaa tekin! hän ojensi Inalle, Janille ja Mitarille lentolasit.

- Onko se... hän näin nopea? Mitar kysyi ja pani lasit silmilleen.

- On on, Bingo nyökytti.

- Katsokaa vaikka maisemia lennon aikana, Terem kehotti.

- Sitähän me koko ajan aioimmekin! Jani räyhähti.

- Kohteliaammin, Mitar kuiskasi.

- Hmh, Terem hymähti.

- Tästä tulee pitkä lento, Ina huokaisi.

Tuo mies on todella hiljainen... Mitar ihmetteli.

Samaan aikaan Amestrisissa, Roy Mustangin toimistossa:

- Niin! Scar hyökkäsi taas! kuului puhelimesta.

- Minne? Roy kysyi.

- Vesiputousalkemistin kimppuun! kuului puhelimesta.

- Selvä, majuri Beggar. Pidätelkää heitä. Tulemme heti, Roy sanoi ja sulki puhelimen.

- Miksi? Eikö olisi parasta jos jäisitte tänne, niin Scar ei hyökkäisi teidänkin kimppuunne, vääpeli Falman sanoi.

- En voi jättää naista pulaan hätätilanteissa, Roy sanoi.

- Haenko luutnantin? Hän on harjoittelemassa, vänrikki Havoc kysyi.

- Hae. Lähdemme Miranda Cereksen asuntoon. Heti, Roy sanoi ja nousi tuoliltaan.

Luutnantti Riza Hawkeye oli treenaamassa, kun vänrikki Havoc ryntäsi sisään.

- Luutnantti, eversti lähtee vesiputousalkemistin luo! Scar on siellä. Meidänkin täytyy tulla mukaan! Havoc huusi.

- Selvä, Riza sanoi ja pani aseensa taskuun.

- Mentiin! eversti sanoi ja meni autoon. Hänen alaisensa seurasivat perässä...