CYBERALCHEMIST 46

SEIKKAILUN ALKU

Mitar, Jani ja Ina matkasivat kohti Derrob-kylää jalan. Mutta ensin heidän täytyisi pysähtyä Waljod-kylässä kahdesta syystä. Yksi, levähtääkseen, ja kaksi, noukkimassa Alfan kyytiin. Sillä tarvitsevathan he oppaan, sillä Jani ja Ina ovat kotoisin Amestrisista ja kaiken lisäksi he ovat lapsia. Mitar taas ei ole ollut Allavassa 12 vuoteen... tai 6 vuoteen, riippuen mistä näkökulmasta katsoo.

Kersantti Mafon oli jäänyt Alfonsiaan Janin erillisestä pyynnöstä johtuen. Ja hän olisi ollut vain taakka... vaikka joku ei-alkemisti seurueeseen olisikin ollut virkistävää. Mutta Alfahan ajaa saman asian.

- Mitar, montako jard... jaard... Jardivoziä vielä? Jani kysyi. Hän oli Alfonsiassa saanut (vahingossa) tietää hänen oikean nimensä.

- Jaridoviziä, tarkoitat. Olemme kulkeneet vasta pari boujeria, eli... ehkä 29½ jaridoviziä, Mitar sanoi huolettomasti.

- Eiihh... kaksikin oli paljon! Miksi meitä rangaistaan tällä lailla! Jani huusi ja lysähti maahan.

- Luulin että alkemistit eivät usko jumaliin... Mitar sanoi.

- Emme niin! Sanoin sen vaan tottumuksesta! Jani ärähti ja nousi pystyyn.

Aina he vain riitelevät... Ina ajatteli. Nyt keksin! Voisihan sitä käyttää hyödyksi.

- Jos tässä menee vielä pitkään, Mitar saa luvan kantaa minut! Ina sanoi kuuluvasti.

EIKÄ! Jani kauhistui. - Ai kun on muuten lyhyt matka! Mitä te odotatte? Tässähän menee vain pari päivää! Jani sanoi nopeasti.

Hih, Ina virnisti.

Sillä välin Alfonsiassa:

Kumby istuskeli toimistossaan. Joku koputti oveen. Kumby nosti hattunsa lipan pois edestä. - Sisään!

Riidaa paiskasi oven auki. - Kumby! Lähtivätkö he jo?!

- Ketkä he? Jos tarkoitat johtaja Mitaria ja niitä kahta ulkomaailmalaista, niin... Kumby sanoi.

- He juuri! Eivät kai he lähteneet? Riidaa huusi.

- Tietenkään he eivät ole enää täällä, Kumby sanoi kiusaavasti.

- Eiiii!!! Unohdin kertoa sen kaikkein tärkeimmän asian! Riidaa huusi.

- Rauhoituhan nyt, Pastor. Mitä se oli? Kumby sanoi. Hän kutsui muita aina joko arvonimellään tai sukunimellä.

- Se haltia, Omikron, sanoi Alfan, Mitarin uuden kaverin, olevan pikkusiskonsa! Ja että saimme vahvan liittolaisen! Riidaa huusi hysteerisesti.

- Noh noh... kyllä he saavat sen ennen pitkää tietää. Luota minuun, Kumby lohdutteli.

- Hyvä on... Riidaa rauhoittui.

Janin nopeuden ansiosta Mitar ja Inakin saivat jollain lailla lisää nopeutta. Ehkä Jani tietämättään tsemppasi heitä...?

Jonkin ajan päästä he jo olivatkin Waljod-kylässä. Itseasiassa, parin yön jälkeen. Mutta he olivat ihan ok.

- Huoh... huoh... miten me jaksoimme kävellä noin pitkään? 30 jaridoviziähän olisi... 120 KILOMETRIÄÄÄÄHHHHH!!!!!!!!! Jani karjahti ja pyörtyi.

- Äläkä unohda että Allavassa voimat loppuvat nopeammin, Mitar sanoi ikään kuin hän olisi tahallaan tahtonut järkyttää Jania. Ja ehkä halusikin... mistäs sen tietää. Heh.

- Katsokaa! Kylä on korjattu! Ina huusi ja osoitti taloja.

- Perhanan Bingo... Mitar mutisi.

- Mitä? Ina kysyi.

- Ei mitään, Mitar sanoi ja marssi kohti vanhaa leidiä joka patsasteli talon kuistilla kuin olisi odottanut heitä. Leidin nimi oli...

- Ingrid! Terem oli petturi jne., Mitar sanoi. - Terve.

Jos tässä vaiheessa unohditte kuka ON Ingrid, niin hän oli kapinallisten päälääkäri ja Bingon vaimo.

- Terve, Mitar! Mitä Bingolle kuuluu? Ingrid kysyi.

- Hän kuoli ei-kovin kunniakkaassa taistelussa, Mitar sanoi niin ohimennen, että se oli ihan murhaavaa. Ingrid pyörtyi samantien.

- Tai ehkei olisi pitänyt sanoa sitä tuolla tavoin... Mitar mietti.

Myöhemmin:

Ingrid oli viety sänkyyn. Hän oli herännyt jo jokin aika sitten ja ystävämme olivat selittäneet heille kaiken.

- Vai niin... no, kiva että hän ei unohtanut huumoriaan. Ja tekö aiotte edelleen kohti Cerberus Toweria? Ingrid kysyi.

- Tietty! Miksi emme? Jani sanoi.

- Koska te ette tunne Allavaa, Ingrid sanoi ja käänsi päänsä poispäin ystävistämme (jos tämä olisi anime, tässä kohtaa voisi tulla pelottava musiikki).

- Miten niin? Entä Alfa? Tulimme hakemaan häntä, Jani sanoi. Ingrid pysyi hiljaa.

- Mitä? Missä Alfa on? Jani kysyi.

- Kerro! Missä hän on? Ina huusi.

- ...parasta että palaatte omaan maailmaanne, Ingrid sanoi.

- Mitä? Mitä nyt? Jani ihmetteli ja astui taaksepäin.

- Sinunkin kannattaisi palata, Mitar, Ingrid sanoi pahaenteisellä äänellä.

- Miksi? Ingrid, mitä nyt? Mikset vastaa? Tässä on koettu jo muutenkin paljon menetyksiä, voit yhtä hyvin kertoa jos... Mitar sanoi.

- Sanoin, että menkää! Ingrid sanoi kovemmalla äänellä.

- MITÄ ALFALLE ON TAPAHTUNUT?! Jani huusi ja otti Ingridiä kauluksesta kiinni.

- Heh... Ingrid sanoi. - Heh he he he heh he heh heh!

- ........tä?! Jani ihmetteli.

- Ei Alfalle mitään ole tapahtunut, Ingrid sanoi.

- Perhana teitä kahta! Mitar ärähti. - Pelästytitte meidät aina vitseillänne!

- Juu... hyviä aikoja. Kapteeni Alfa otti joukkoja mukaansa ja sanoi hyökkäävänsä M'Egaan. Sitä se teettää... Ingrid kertoi.

- Hän siis yleni kapteeniksi! Miten? Mitar ihmetteli.

- En muista.

- Miten niin? Varmana muistat! Mitar huusi.

- Pyörtyminen varmaan aiheutti muistinmenetyksen, Ingrid sanoi ja koetti otsaansa. - Keitä te oikeastaan olette?

- No voi herra... ai niin! Eihän me uskota jumalaan, Jani sanoi.

- Mitä? Ingrid ihmetteli.

- Lähdetään, Mitar sanoi ja ohjasi Janin ja Inan ulos.

Heidän astuttuaan ulos, Mitar pysähtyi.

- Mitä? Ina kysyi.

- Muistelen missä on... Mitar aloitti ja kaatui.

- Mitar! Ina huudahti ja pyörtyi itsekin.

- Mitä... Jani ihmetteli ja lysähti maahan.

Myöhemmin he heräsivät majatalossa.

- Mitar, varmaankin väsyitte koska kävelitte 30 jaridoviziä kerralla, Ingrid sanoi.

- Ai sait muistisi takaisin... Mitar huomasi.

- Nyt teillä varmaankin on jo tarpeeksi voimia lähtöön, Ingrid arveli.

- Joo, on... Ina sanoi.

- Lähtekäätten siis! Ingrid läpsäytti käsiään ja nosti heidät sängystä.

Myöhemmin, heidän lähdettyään kohti Derrob-kylää, Mitar muisti erään asian.

- Perhana! hän huudahti ja läimäytti otsaansa.

- Mitä? Jani ihmetteli.

- Unohdin lohikäärmeen, Mitar naurahti.

- Ja olemme jo kahden jaridovizin päässä Waljodista... Ina sanoi ja katsoi taakseen.

- Se siis oli se asia jota yritit muistella? Jani sanoi ja hymyili vihaisena.

- Niin oli, mutta... Mitar sanoi ja katsoi toisaalle.

- ENSI KERRALLA SAAT LUVAN MUISTAA SEN AJOISSA!!!! Jani karjui ja iski täysillä.

SEURAAVASSA OSASSA:

Urhea ja voimakas (nais)kapteeni Alfa S'Arc johtaa kapinallisten joukon läpi Haltiametsän vaarojen omalla tuntemuksellaan... onhan hän itsekin haltia. Hän pohtii samalla elämän suuria, filosofia kysymyksiä...