VIIME JAKSOSSA:

Alfa lähti joukkoineen kohti Zylviano Cityä, sillä M'Ega oli aivan tyhjä... Jani ja kumppanit taas etenivät seitsemänteen kerrokseen, jossa he kohtasivat myös Master Cerberuksen ja Knightin! Ja nyt alkaa turnaus...

CYBERALCHEMIST 63

TURNAUS ALKAA!

- ALOITTAKAA! Cerberus huusi.

- Alfa...? Mitar ihmetteli ja katsoi Alfaa joka pysyi vaiti.

- Mutta luulin että hän, siis Master Cerberus, oli vasta yhdeksännessä kerroksessa, Ina sanoi Knightille.

- Tämähän on yhdeksäs, Knight sanoi.

- Hemmetin Mitar, laski väärin... se loputon portaikko oli varmaan ne kaksi puuttuvaa kerrosta! Jani murisi.

- Entäs se kyltti? Ina kysyi.

- Ööh... Jani mumisi.

- Alfa? Sinäkö se olet? Miten pääsit tänne? Mitar ihmetteli. Alfa otti kotelostaan nuolen ja ampui sen Mitarin olkapäähän.

- Mitar! Ina huudahti.

- Auh... näköjään tämä on jokin harha... mutta kipu on tuntuvaa... tuo ei ole oikea Alfa... mutta se on niin näköinen! Mitar ähisi ja otti miekkansa esiin. - Siispä katsotaan lähempää! hän sanoi ja ryntäsi Alfaa kohti. Alfa hyppäsi hänen ylitseen ja tökkäsi käsin nuolen Mitarin olkapäähän.

- Mitar ottaa turpiinsa Alfalta... Jani katseli.

- Master Cerberus! Onko tämä tosiaan tarpeen? Knight huusi.

- Hiljaa siellä katsomossa! En ole saanut tuhanteen vuoteen mitään viihdykettä, ja tahdon kokeilla josko näistä tyypeistä olisi johonkin! Cerberus huusi takaisin.

- Ha! Mitar huusi ja heilautti miekkaansa.

- Alfa väistää iskun, ja suuntaa lyönnin Mitarin naamaan! Mitar väistää, ja hipaisee miekalla Alfan käsivartta, mutta vain hipaisee! Cerberus selosti. - Alfa ampuu sarjatulittaen nuolia Mitaria kohti! Mitar saa väistettyä jotkut ja torjuu loput miekallaan!

Knight on niin jännän salaperäinen, kun hänellä on aina tuo haarniska... mutta Mitar on kyllä siis parempi, Ina ajatteli eikä keskittynyt taisteluun yhtään.

- Alfa ampuu tulinuolen! Areena syttyy tuleen! Melkein... Mitar luo tyhjästä kivimuurin joka pysäyttää liekit. Alfapa kiertää toiselle puolelle ja ampuu tavallisen nuolen! Mitar kaatuu maahan ja onnistuu väistämään sen! Nyt Alfa ampuukin jäänuolen joka osuu Mitarin toiseen jalkaan! Mitar ei pääse enää liikkumaan, sillä hänen jalkansa on jäässä! Cerberus huusi innoissaan.

- Sulata jää alkemialla! Ina kannusti.

Vielä äsken hän vain haaveili... Jani ajatteli.

- Mitar sulattaa jään! Alfa ampuu sarjan ukkosnuolia taivaalle! Nyt Mitar on totisesti pulassa... salama toisensa jälkeen putoaa alas! Mitar juoksee siksakkia väistääkseen salamat! Mitä? Mitä hän tekee? Ahaa, hän tajusi miekkansa johtavan sähköä! Hän heittää miekkansa maahan, ja salama ohjautuu siihen! Mitar on onnistuneesti väistänyt salamat!

- Alfa ampuu maanuolen, joka nostattaa vuoria areenalle! Mitarin miekka jää yhden huipulle! Mitar pudottaa maahan jonkin paperilapun ja vuoret tasoittuvat hetkessä! Upeaa! Hän nostaa nopeasti miekkansa, ja Alfa ampuu taivaalle nuolen, mutta minkälaisen?! Salama iskee suoraan Mitariin miekan ohjaamana! Oli virhe ottaa miekka!

- Mitar nousee hoippuen pystyyn, Alfa ampuu toisen nuolen taivaalle! Mitar pudottaa miekkansa! Viisas valinta häneltä! Mutta, mitä tämä on? Se olikin tavallinen nuoli! Alfa pihnii miekan itselleen ja ampuu... tähtinuolen! Kaikki riippuu nyt tästä! Osuuko hän vai ei? Nuoli syöksyy Mitaria kohti uskomattomalla nopeudella! Mitar perääntyy, mutta liian hitaasti!

- Mitar! Väistä se! Torju se! Puolustaudu! Ihan mitä vain! Ina huusi.

- Kyllä kyllä... Mitar sanoi ja iski maahan paperilapun.

- Tähtinuoli välähtää! Yleisö sokaistuu sekuntien ajaksi! Nyt, nyt näkyy jotain... Mitar muuttuu hohtavaksi, sulaksi massaksi! Ei, Mitar seisookin tuossa... hän loi taas kivimuurin! Hän puolustautui tähtinuolelta! Nyt hän syöksyy Alfaa kohti, kaappaa miekkansa, lyö Alfaa... ugh, naamaan (kaveriansa! hyi!), ja Alfa kaatuu maahan. Mitar on voittanut taistelun! Upeaa, Mitar!

- Tiesin että pystyisit siihen, Mitar! Ina hurrasi. Alfa haihtui ilmaan. - Mitä?

- Tämä on hänen kykynsä, Kerberoksen harhakloonaus. Hän luo tarkan kopion alkuperäisestä olennosta, ja kaiken lisäksi vielä itse kuvailin hänelle Alfan... Knight selitti ja kiristi hammastaan.

Alfan joukot etenivät Haltiametsän läpi vauhdilla.

- Alfa, odota! kuului heidän takaansa.

- Hm? Alfa hymähti.

- Äitisi pyysi minua antamaan tämän, sanoi pienikokoinen haltia joka piteli pitkää miekkaa. Miekan huotra oli tummanruskea ja siinä oli monimutkaisia kaiverruksia. Alfa katseli miekkaa kummastuneena.

- A... ai, kiitos, hän hätkähti ja otti miekan vastaan.

- Hän sanoi, että jos joudut Omikronia vastaan, sinulla kannattaisi olla tämä apuna, haltia sanoi ja juoksi takaisin metsän syvyyksiin.

Kiitos, äiti, Alfa hymyili ja laittoi miekan vyölleen.

- Seuraavaksi Jani Elric vs eräs Grand Leo! Cerberus kuulutti ja tyhjästä ilmestyi sellainen samanlainen jättileijona, jonka he olivat kohdanneet Waljod-nummella...

- Taas tuollainen! Jani tokaisi. Knight tönäisi häntä. - Haastatko riitaa?! Jani murahti ja heristi nyrkkiään. Knight osoitti areenalle. - Ai... ai joo! Minun vuoroni! Jani naurahti ja juoksi alas. Hän törmäsi Mitariin matkalla areenalle.

- Aloitt... Cerberus aloitti.

- HETKINEN! kuului jostain. Cerberus näki aikaisemmin sulkemansa lattialuukun revityn auki, ja kolme ihmistä seisoi sen vieressä. - Keitä te...

- Kai mekin saamme osallistua turnaukseen? Scorpion huusi.

- Scorpion! Shine! Shade! Ina huudahti.

- Te taas... Jani mutisi.

- Taasko matkaajia? Cerberus huokaisi. - Jos se sopii heille, sopii minullekin.

- Sopii! Mitar huusi. - Taistele, Jani! hän huusi ilkeänä.

- Mitarin perhana...! Jani kirosi hiljaa.

- Kuka tuo tuolla jalustalla on? Shine kysyi.

- Se on varmaankin tämän tornin master... Scorpion sanoi.

- Hetkinen, muodollisuudet ensin. Miksi tahdotte mennä tästä takanani olevasta portista läpi? Cerberus kysyi kuuluvasti.

- Rikkaudenko? Vallan kenties?

- Tahdomme tuhota siellä olevat hirmuaseet ja sillä selvä, Scorpion vastasi yhtä kuuluvalla äänellä.

- Hmm... teillä on jalot tarkoitusperät... mutta saatatte valehdella! Joten testaan voimianne ennen kuin edes harkitsen päästäväni teidät!

- Itsehän me tahdoimme tähän taisteluun... Scorpion huokaisi.

- No, kuka on vastassani? Jani kysyi.

- Hetkinen... muutan hieman järjestelyjä... Cerberus sanoi ja odotti pari sekuntia, joiden aikana Grand Leo haihtui ilmaan ja hän vaihtoi myös seuraavan taistelun vastustajan. - Noin! Aloittakaa!

- Kuka on vastassani? Jani huusi.

- Ai niin, tämä varjomainen herra tässä. Alkakaa! Cerberus huusi.

- Minä siis, oletan, Shade sanoi ja astui kentälle. Scorpion ja Shine taas menivät Knightin, Mitarin ja Inan lähelle katsomoon.

- Sinä taas... Jani sanoi ja syntetisoi vasemman kätensä teräksi.

- Kai olet parantunut entisestä? Janin peittoamiscombosta tai mikä se nyt olikaan, ei ole vastusta minulle yksinään, Shade sanoi ja otti taisteluasennon.

- Se on peittoamisspesiaali, Jani sanoi ärtyisänä ja syöksyi Shadea kohti ja viilsi terällään aineetonta ruumista. - Vai niin, aloitit jo...

Yhtäkkiä Jani viilsi vasenta (ihmis)kättään automailillaan.

- Epistä! Jani tokaisi. - No, voitan silti helposti! hän sanoi ja astui varjon päälle. Sitten hän löi Shaden ruumista, joka oli muuttunut taas käsinkosketeltavaksi. Muuten hän ei olisi päässyt pakoon yhtä helposti.

- Shade hyppää muutaman metrin taaksepäin! Jani ja hän jäävät paikoilleen seisomaan, valmiusasemissa! Jani iskee kätensä maahan ja maasta nousee kivipiikkejä! Varo, Shade, ettet astu niiden päälle! Voi, liian myöhäistä... Cerberus hölisi.

- Lopeta jo se pölinä! Jani huusi ja juoksi Shaden eteen.

- Älä mene koskaan vastustajan lähelle varmistamatta selustaasi, Shade sanoi ja vaihtoi ruumiinolemustaan. Nyt hän vei jalat Janin alta, ja vieläpä pudotti tämän pää edellä kovalle maalle.

- Auh! Jani sanoi lyödessään päänsä. Hänen otsansa valui verta hänen noustessaan pystyyn.

- Vastustaja osoittautuu voimakkaaksi! Mitä Jani tekee nyt? Cerberus kuulutti.

- Hiljaa siellä! Jani karjui ja iski (ihmis)nyrkillään Shaden varjoa. Kuului pieni ulvahdus ja taas Shade perääntyi hieman.

- Aika käyttää valttikorttiani... Shade sanoi ja asetti kätensä asentoon, aivan kuin olisi pidellyt näkymätöntä palloa. Sitten hänen sormenpäistään alkoi virrata tummanviolettia energiaa pallon muotoon hänen käsiensä väliin.

- Mitä tuo on...? Jani ihmetteli.

Shade sulki nyrkkinsä, ja (vaikkei sillä luultavasti ollut vaikutusta) myös silmänsä. Sitten hän osoitti nyrkillään Jania, ja hänen nyrkistään syöksyi tummanvioletista energiasta tehty nyrkki suoraan Janin naamaan. - MUSTA SILMÄ!

- Augh! Jani voihkaisi ja kaatui maahan. - Mitä tuo oli?

- Tuo oli taikuutta! Mitar huudahti.

- Aivan... kiitti kun muistutitte että osaamme sitäkin! Shine virnisti.

- Asiat kääntyvät päälaelleen! Shade, vaikka onkin ihminen, käytti taikuutta! Kuinka hän pystyi tuohon? Aikooko Jani vieläkin iskeä takaisin? Cerberus huusi.

- Raivo, joka tulee typerästä selostuksestasi, siivittää minut voittoon! Jani pyyhkäisi suupieltään ja nousi pystyyn.

- No? Shade kysyi.

- Vaikka osaatkin taikoa, niin se ei tarkoita että olisit saanut ylivoiman tai jotain! Mieti vähän järjellä! Jani huusi ja syöksyi Shadea kohti.

Mikä nopeus...! hän huomasi, mutta liian myöhään. Jani iski häntä olan takaa ja hän lensi ketoon hetkessä.

- Ja Jani voittaa lyhyen taistelun jälkeen! Cerberus huusi.

- Onneksi olkoon! Seuraavat ottelijat taistelutantereelle...

- Hyvin tapeltu, Jani! Mitar sanoi ja näytti peukkua.

- En tarvitse kehuja SINULTA, Jani sanoi nyrpeästi ja istahti mahdollisimman kauas Mitarista, mutta mahdollisimman lähelle Inaa (joka sivumennen sanoen istui Mitarin vieressä) varjellakseen tätä. Ihan kaiken varalta.

- Seuraavaksi Ina ja Scorpion! Cerberus huusi. Alunperin olisin kyllä laittanut Hors Mustangin, mutta minkäs teet...

- Jess! Minun vuoroni! Scorpion virnisti ja nousi pystyyn.

- Joudun TAAS häntä vastaan... Ina sanoi ja nousi hänkin.

Miksi juuri Inan piti mennä... ajatteli Jani joka istui nyt aivan Mitarin vieressä. Jostain syystä myös tyhjä tila (jossa Ina oli istunut vielä hetki sitten) heidän välillään oli kadonnut jonnekin...

- Tällä kertaa en luovuta niin helpolla! Scorpion virnisti.

- Uskon sen, Ina sanoi.

- Alkakaa! Cerberus huusi.

Scorpion otti kaapunsa vuorista leilin, ja irroitti sen korkin hampaillaan. Sitten hän heitti sen Inaa kohti.

- Gääk! Ina huudahti hypätessään räjähtävän pullon tieltä.

- Äh... no, on kaikenlaisia myrkkyjä vielä lisääkin! Tuon valmistamisessa vain oli mennyt hieman pitempään... Scorpion hymähti ja jäi seisomaan paikalleen.

- Maista tätä! Ina sanoi ja repäisi takistaan (tai mikä se nyt onkaan) pienen palan. Hän muutti sen alkemialla puuneulaksi ja heitti sen Scorpionin suuntaan.

- Äh... Scorpion ähkäisi neulan osuttua hänen olkapäähänsä. Hän ei ollut ehtinyt väistää Inan yllätyshyökkäystä.

- JA TÄSTÄ! Ina huusi ja iski (automail)kädellään Scorpionia naamaan. Scorpion huojui hieman, ja paljasti häntänsä.

- Maista! Scorpion tokaisi ja heilautti sitä, ja ympäriinsä roiskui punaista nestettä.

- Aagh! Ina voihkaisi kun happoa osui hänen (ihmis)käteensä.

- Ina! Piekse se (uudestaan)! Jani kannusti.

- Mitä minä... agh... tein viime tappelussa? Ina ähki pidellessään kättään.

Jos pysyn hiljaa, hän ei muista... parasta piilottaa häntä... vai kiinnittääkö hän sitten huomiota siihen...? Scorpion ajatteli.

- Ina! Sinä tarr... Jani huusi mutta Shine peitti hänen suunsa kädellään. - Mhm...!

- ...asit hänen hän... Mitar jatkoi Janin lausetta, mutta Jani peitti hänen suunsa omalla kämmenellään. - Mhmmhgmhh (miksi sinä noin teit)?!

Täytyy muistaa... hän... hän... hännystelijä? Ina mietti.

- Jatkoon pääsen minä! Scorpion sanoi ja viilsi pihdillään, mutta Ina torjui sen automailillaan.

Mitä se oli? Pakko muistaa... nnghh... hän... häntä! Ina muisteli.

Samalla Jani riuhtaisi Shinen kämmenen pois suunsa edestä.

- Ina! Häntä! Häntä on hänen heikkoutensa! hän huusi.

- Nyt saatiin vahvistuskin sille! Ina sanoi ja yritti kiertää Scorpionin taakse.

Hitsi, hän muisti! tämä ajatteli ja kääntyi etupuoli Inan puoleen.

- Ei onnistu, ei!

Jos hän edes paljastaisi häntänsä, niin olisi helpompaa iskeä! Ina mietti.

- Luovutatko vai... luovutatko?! Scorpion virnisti ja iski molemmilla pihdeillään Inan automailiin. Niiden pidätteleminen oli Inalle työn ja tuskan takana.

- Gnh... nyt! Ina sanoi ja kosketti (ihmis)kädellään (automail)kättään ja sitten venytti (ihmis)kättään koskettaakseen Scorpionin kaavun hihaa. Kaapu syntetisoitui pois Scorpionin päältä.

- Eikä! Epäreilua! Scorpion huudahti ja tuli samalla epähuomiossa päästäneeksi Inan automailin vapaaksi.

- Nyt! VARJOJEN TUOMIO! Ina sanoi ja tarrasi Scorpionin hännästä kaksin käsin.

- Pikku Ina vangitsee Scorpionin hännän! Mitä nyt tapahtuu? Cerberus selosti.

- Eiih! Sattuu! Luovutan! Scorpion huusi.

- Kuulinko oikein? Vastustajamme luovuttaa! Siispä pikku Ina voittaa taistelun. Parempaa onnea ensi kerralla, Cerberus julisti.

- Kuinka nöyryyttävää... tulla voitetuksi samalla tavalla kaksi kertaa peräkkäin... Scorpion nyyhkytti.

- Tiesin että pystyisit siihen, Ina! Jani huusi.

- He hee! Ina virnisti.

SEURAAVASSA JAKSOSSA:

Alkaa neljäs ja viimeinen ottelu ennen semifinaalia... mutta ketkä siinä taistelevatkaan?

14.-17.-18.-22.-28.11.08